tiistai 2. joulukuuta 2014

Remember why you started

Hmmm taas on unohtunut kirjoittaa tänne blogiin... :s Juuri kun syksyllä iloitsin agilitykentille paluusta, tulikin uusi takaisku, keuhkokuume. Olin monta viikkoa pelistä pois, Murun kanssa ei tehty kuukauteen mitään, hommat seisoi ja näin myös operaatio juoksu-A venyi... Lainaohjaaja-Kikka kisasi Murun kanssa piirinmestaruudet saaden yhden nollan sijoituksella 2 :) Me ollaan käyty vain parit kisat ja hyllyrivi on hävytön. Mulla on tällä hetkellä suuri inho ja viha agilityratoja kohtaan, kun Murun kontaktit on todella huonot just nyt.. Hyppyratoja on kiva kisata, saa mennä riskillä ja rennolla meiningillä. Ja, kun treeneissäkin on vaan hinkattu kontakteja niin olipa kivaa, kun Sami kävi vetäsemässä meille 30 esteen hyppyradan, joka tehtiin nollana läpi ja saatiin hurjan paljon kehuja! Agility olikin taas mukavaa ja nautinnollista, ei pakkopullaa. Toivon todella, että saan Murun kontaktit pian siihen kuntoon, että luotan niihin ja päästään kisaamaan ja tavoittelemaan tavoitetta. Tuntuu turhauttavalta, kun koira osaa kaiken muun, niin kuin Sami sanoi, ja sitten tää yks puoli haittaa kaikkea niin kovasti ;/

Muuten tällä rintamalla kaikki ennallaan! Minttu harrastelee agilityä ja rallytokoa, tosin vauhtia on tällä hetkellä sen verran hyvin, että äiti miettii lisenssin ostoa ensi vuodeksi ;) Mä vietän monta iltaa viikosta hallilla, mutta kouluttaminen tuntuu tällä hetkellä todella kivalta ja opettavaiselta! Ja mulla on ihan parhaat ryhmäläiset :)

Nyt täytyy saada luotto, into, rentous, rohkeus, taito, rakkaus lajia kohtaan ja tekemisen ilo palamaan yhteen ja toivoa, että sen jälkeen näkyis myös jonkinlaista tulosta, olis se vaikka alkuun vaan onnistuneet kontaktit! Koska tää laji on ihan parasta! Kaikki mitä tässä vaan on mukana, Muru, ihmiset, jännitys, menestyminen, uuden oppiminen, virheiden hyväksyminen yms. Nyt tätä kaikkea vaan varjostaa pitkäaikainen epäonnistuminen, kun tuntuu, että kaikki junnaa paikallaan, ja viimekertaisesta onnistumisesta on aikaa. Ehkä se sitten tuntuu sata kertaa paremmalta, kun onnistuminen joskus tulee, ja silloin voi miettiä, että sen takia tätä hommaa tehdään, jotta voi kokea sen fiiliksen ja saada siitä potkua eteenpäin!


keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Dream big and dare to fail

Pitkän, pitkän, oikeestaan hävettävän pitkän tauon jälkeen täällä taas! (pitää ihan tarkistaa mitä oon viimeks kirjottanu...) SM-kisojen jälkeen lähdettiin koittamaan onneamme Rovaniemelle. Jo tällöin motivaation puutos painoi (syynä todennäköisesti rankka kevät lukemattomien kisojen ja stressin ja paineen takia), mutta hyvin sain mielestäni tsempattua ja taisteltua oman asenteeni ja jännitykseni kanssa. Maajoukkuekarsinnat olivat hieno tapahtuma kaiken kaikkiaan, paljon loistavia ja taitavia koirakoita, upeita ratoja, paljon tunteita ja myötäelämistä! Oli hienoa kokea tämä ja nähdä Suomen huiput eturivistä. Teimme karsinnoissa 2 ehjää rataa, radoilta tuli virheitä, kohtia joihin en ollut tyytyväinen, kohtia joita en suunnitellut, mutta niin paljon hienojakin kohtia! Kisaaminen isoissa kisoissa oli jännää, siistiä, mutta toisaalta se ei lähtöön mennessä poikennut juurikaan normi-kisoista. Mitä nyt taisteltiin maajoukkuepaikasta, livestreamin ääressä rataa katsoi monet ihmiset ja radan reunalla ollut Tanja Poutiainen kehui ja hihkui innosta, kun näki meidät radalla :)

Karsinnoista kun palattiin kotiin, päätin, että nyt taukoillaan. Treenattiin hyvin epäsäännöllisesti, mä olin töissä, koirat sai uida ja nauttia kesästä. Heinäkuun lopulla kisattiin Haminassa pari starttia, omissa kisoissa pari rataa myöskin. Ei tuloksilla juhlittavaa, mutta paljon hyviä pätkiä! Pikku hiljaa into ja motivaatio lajia kohtaan palaili. Kun kisaaminen ei enää tuntunut keväällä kivalta, vaan enemminkin suorittamiselta ja pakko-pullalta, oli ihanaa huomata elokuun viimeisenä vkoloppuna Heinolan kisoissa, että "hei, täähän on kivaa taas!" Ehkä se kertoo paljon siitä, kuinka paineen alla mentiin, kun toukokuussa tuplanollan jälkeen paineet purkautuivat kyyneleinä ja helpotuksena.

Tosiaan Heinolan kisat olivat tosi kivat, vaikka virheitä sieltä tulikin, ja treenilista kasvoi taas kilometrin pituiseksi... Muru ei tuntunut nopealta, mutta ajat sanovat toista! Eka radalla tippui yksi rima, mutta nopein aika, 4.53 m/s etenemällä. Toka radalla sitten kontaktit ei toiminu lainkaan, paitsi puomi, kepit oli viety pois niiden ollessa vialliset virallisiin kisoihin. Radan voitti super-nopea parson Ryyni, Muru kipitti ajan puolesta hienosti kakkoseksi, molemmat yli 5 m/s etenemillä, Murulla 5.04 m/s, tosin 15 vp. Vika rata tuntui parhaimmalta! Hyppyrata, ei tarvinnut jänskätä kontakteja, eka ja vika rima alas, mutta jälleen nopein aika, 4,69 m/s etenemällä.

Vauhti ei ole kateissa, nyt vaan tarvitaan jämäkkyyttä ja ryhtiä noihin kontakteihin, Ne on retuperällä. Ärsyttävää! Juoksu-a täytyy saada kuntoon mahd pian, samoin kammottava keinu.

Kohta päästään taas halliin!! Ollaan Murun kanssa onnekkaita, kun meidät valittiin VAU:n agilityn valmennusryhmään :) päästään hyviin oppeihin ja säännöllisesti treenaamaan, väh. 2 kertaa viikossa!

Näiden motivaatiolauseiden saattelemana nokka kohti uutta kautta, uusia tuulia, uusia kisoja ja uusia oppeja! :) nähdään taas aktiivisemmin treeni- ja kisakentillä!














maanantai 16. kesäkuuta 2014

Ensimmäiset SM-kisat ohi

Sinne ne meni! Kaikki se työ, kisat, odotus, jännitys, tunnelma, tsemppi, harmitus ja myös ilo on nyt tämän tapahtuman osalta ohi. Meillä oli ihana viikonloppu, se sisälsi paljon ihania ihmisiä ja kivoja ratoja. Myös erittäin vähän yöunia ja paljon hyllyjä!


I can almost see it
That dream I am dreaming
But there's a voice inside my head saying
"You'll never reach it"



Perjantaina kisattiin pari rataa, parin hyllyn verran. Mua oli jännittänyt koko päivän, en tiedä edes mikä? Kuitenkin lähtöön asettuessa ei jännittänytkään enää! Agilityradalla alku lähti tosi hyvin, sitten yksi hypyn käännös venyi ja venyi, ja jouduin jäädä varmistelemaan, että Muru menee A:lle eikä putkeen ja olin myöhässä. Ja sittenhän se meni seuraavan esteen väärin. Mutta muuten hyvää menoa! 

Hyppyradalta mulle jäi ihan sika hyvä mieli! Rata oli oikeestaan pelkkää juoksua. Alussa oli putkiansat, jotka melkein selvitettiin.. Kepeille kun piti viedä, niin jäin vaan paikoilleni seisomaan ja tajusin samalla hetkellä, että eihän se tuonne kepeille mene vaan putkeen! Ja niin kävikin :) Mutta sitten paineet putos ja mä vedin rennosti loppuun asti, koira irtos, ja mä luotin siihen. Mahtava fiilis!! 



But I gotta keep trying
Gotta keep my head held high



Lauantaina oli vuorossa joukkueskabat. Todella huonosti nukutun yön jälkeen lähdin silmät ristissä seuraamaan seuralaisten suorituksia. Mä olin meidän joukkueen 3. suorittaja ja meidän joukkueen 2 ensimmäistä tekivät hyllyt joten paineita ei ollut. Mä menin aika kauas ottamaan Murua vastaan ja en tiedä kuuliko se mua, ja lähti varovaisemmin ja tiputti siksi ekan riman? No keinu meni ihan super-hyvin, varmaan koska keinu oli yleisöön päin eikä eteenpäin päässyt :D Kepeille sain hyvin, ja sitten menikin hyvin kunnes aika lopussa Muru jätti yhden hypyn välistä. Mut kontaktit onnistui hyvin :) 



Ain't about how fast I get there
Ain't about what's waiting on the other side
It's the climb


Sunnuntaiaamu oli aika järkyttävä, en muista koska mua ois jännittänyt niin paljon... Mia Laamanen oli tehnyt aika mielenkiintoisen radan, juoksusuoralla oli oltava tarkkana ettei Muru hakisi hyppyjä väärinpäin. Sit piti ehtiä kepeille, ja varoa putkea sen takana. Muru otti kepeiltä aloitusvirheen, en tiedä tarkalleen mitä siinä tapahtui, ehkä mun rytmi hajos. No siinä vähän lösähti koko homma sitten... Eihän femmalla vois päästä finaaliin, ajattelin. Ja huonosti kun ohjasin, niin jätti yhden hypyn välistä. 


Kokonaisuudessaan hyvät radat, hieno koira tuo on! <3 Nyt on SM-kisat korkattu ja jäi positiivinen mieli :) Ihanat seuralaiset ja muutkin tutut radan laidalta, kiitos tuesta ja tsempeistä!! <3 

Olipa ihanaa päästä juhlimaan meidän seuran medi-joukkueen sm-pronssia!! Huikeaa! Ihan tosi paljon onnea vielä kerran Heidi, Taina, Merja ja Suvi!! :) 

Tässä meidän menoa kisoista:




And I, I got to be strong
Just keep pushing on




torstai 12. kesäkuuta 2014

SM-kisat täältä tullaan!


Huhhuh!! Nyt jo jänskättää niin paljon, että saankohan ees nukutuksi? Laukut pakattu, viime hetken huollot tehty (Murun fyssari alkuviikosta), viimeistely/fiilistelytreenejä joukkueiden kanssa harrastettu. Nyt vaan lähetään nauttimaan ja pitämään hauskaa! Joukkueiden kanssa pidetään varmana kivaa, niin hyviä tyyppejä on messissä ja hyviä tyyppejä tulee kannustamaankin! Ihan paras viikonloppu tulossa!!!! Nää on mun ekat sm-kisat ever, ja toivonkin vain hyvää kokemusta ja hyvän mielen ratoja! :)

Me startataan aamupäivästä kohti Tamperetta ja meikä hoitaa siinä samalla myös joukkueenjohtajan tehtäviä. Käydään hotellilla ja palaillaan kisapaikalle iltakisoihin :)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin... Palaillaan kisojen jälkeen! :)


Kuva Purinalta pääsiäiseltä

(kuvaajalta saatu lupa käyttää kuvaa blogissa)

torstai 5. kesäkuuta 2014

Uimassa

Huhhuh, kun on taas kuuma! Kun tultiin töistä äitin kanssa lähdettiin uittamaan koiria. Muruhan on ihan hullu uimari, se kun haistaa järven niin alkaa se helkutinmoinen kiljunta, joka vaan yltyy kun avaa takakontin luukun.... Se uis varmaan vaikka kuinka kauan! :D Napsin kuvia tytöistä, osa on onnistuneita, osa ei, osassa oli tarkoitus kuvata veden loisketta ja osassa koiria :D




















perjantai 30. toukokuuta 2014

What a feeling!

Meinaan eiliset kisat! Hahah vaikka ne meinas mennä pipariks jo ennen kun ehittiin saapua kisapaikalle ;) olin ajatuksissani kattonu et ne alkais vasta klo 15.45 et ekaks ois kaikki medien radat ja sit vast minien. Ja aateltiin et lähetään klo 13.30 niin ollaan hyvissä ajoin perillä. No mutta kun kaikki ei menekään kuin strömsössä... Äiti kattoo koneelta kisakirjettä ja kello tais olla puol 12. "Hei ootsä huomannu et teijän eka rata alkaa klo 14.10?" "MITÄ?"

No ei siinä, olihan meillä ruhtinaalliset puol tuntia aikaa laittaa kamat kasaan ja lähteä, ei tehny ees tiukkaa! Huomas, että kun tupla tuli niin ei tarvii paljon stressata :D

Esa Muotka oli tehnyt kivat radat Nummelaan, paaaljon kivemmat kuin viime sunnuntaina ;) Hyppärillä aloitettiin, moni tiputti ekan riman, samoin Muru, en tiedä mikä siinä sit oli? No anyway, koira kulki, irtos ja mä luotin siihen. Me tehtiin rataa, joka näytti meijän radalta, ei väkisin väännetyltä. Agilityn riemu, ilo ja nautinto oli taas mukana menossa :) Ja se tunne, kun rata oli ohi, ei v*tuttanut, paitsi kun näin tulokset ;) Mä olin siihen asti leijunut siinä onnessani, miltä tuntui mennä pitkästä aikaa ilman minkäänlaisia paineita, se on muuten hemmetin kivaa :D no meillähän oli nopein aika, ja voitto sekä hyppy-sert ois pamahtanut! Pirun eka rima ;)

Toka rata oli kiva kans, tein alun päällejuoksun rohkeemmin, mitä oisin tehnyt paineen alla. Muru haki seuraavan takaakierron pelkällä lähetyksellä, aika magee! Ja kepeille haki hienosti <3 Kontaktit meni eilen ihan ok, puomia ei ollut, mutta A:lta ei ottanut kertaakaan virhettä, eikä keinultakaan, keinu oli just hyvä, nopee mut mä näin ettei ollu lentokeinu. Hyllyhän tältä radalta tuli, kun ekaks ohjaan Murun A:n ohi ja sit meni pasmat sekasin, ja törkkäsin vahingossa A:n jälkeisen hypyn takaakiertoon.

Vika radalla tehtiin hyvää "flow-nollaa" tokavikalle esteelle asti. Mä taas unohdin kuinka herkästi tuo pieni suloisuus reagoi mun liikkeeseen, ja vedin sit liikaa sitä kohti oikeaa putkenpäätä ja Muruhan haki sit maalihypyn! No parastahan se on huomata, että nyt meillä on sellanen vaihe päällä, et tehään samaa rataa ja olipa loistavaa et saatiin viimeisiksi kisoiksi ennen arvokisoja nämä hyvänmielen kisat! :)

Tavoitetta ei ole tämän vuoden arvokisoihin, lähdetään katsomaan mihin meidän taidot riittää ja otetaan kokemusta jo tulevaa varten, jolloin meillä sit on tavoitteita :)


maanantai 26. toukokuuta 2014

Arvokisat kutsuu!!!

Wuhuuu! Jes viimeinkin! Menipä tiukille, oishan tässä ollut vielä yhdet kisat ilmottuna ;)

Eilen oltiin siis aika helteisissä kisoissa Tuusulassa. Eka rata oli Heidi Viitaniemen, kiva rata, mentiin vähän joka suuntaan :D Muru bongas yhden ylimääräisen hypyn ehti alussa ja hyllyhän se tuli sitten. Ja niin meijän tuuria, just se kuvattiin live streamilla kaikkien katseltavaksi :)

Toka ja kolmas rata oli Esa Muotkan. Eka rata oli helpompi, tosin videolla Muru tekee lentokeinun, mä nään sen :D mut Esa ei nostanu kättä, joten hyvä niin! Hienosti oli pikkumuija kuulolla, eikä bongaillu yhtään omia esteitä :) sijoitus 5/38.

Vika rata oli vaikea, mä katoin sitä piirrustusta ja aattelin mielessäni et ei hitto, sinne meni tupla... Mutta mitä me tehään, NOLLA!!!! ainoa miniluokassa! :D eli voitto kaupan päälle. Kyllä täytyy sanoa, että onnen kyyneleet tuli maalissa, niin kauan sitä hiton tuplanollaa metsästettiin ja kun se on ollut niin lähellä niin monta kertaa... Tunteella eletään tässä lajissa mukana ja tässä tulos, onnistumisista saa ja kannattaa iloita :)
Esalle sanoin palkintojenjaossa, et aika vaikeen radan olit tehny ja Esa totes siihen, et "joo tuli kyllä näköjään aika vaikee" ja sanoi mulle että "oishan ne muutkin saanu nollia tehdä mut te olitte ainoat jotka osas" :D Ihmiset oli ihania, kun onnittelivat ja kehuivat, sillä tuo rata koitui niin monen ihmisen kohtaloksi monine ansoineen. Kaunista ei meidän radat olleet, vaan mä lähdin taistelemaan, ja aika hyvin taistelinkin. A:lta näyttäis et ihan kuin ois tullu femma vika radalta, kun lähti mun liikkeen mukaan, mut ei antanut virhettä, joten ei jossitella ;)

Huh, helpotus! Nyt saa hengittää rauhassa seuraavat vajaat kolme viikkoa :D sit mennään taas, voihan jännitys!!! Meidän treenit on nyt ollut tän kevään aikana tosi vähäiset, eli mennään vähän niin kuin kylmiltään, mut pääasia et mun tavoite toteutui! Kiva lähteä testaamaan itteään isoihin kisoihin ekaa kertaa :)

Ja hahaa, päästään myös kisakirjan tokalle aukeamalle ;)




Videota on tulossa, kunhan saan ne taas monen mutkan kautta tähän koneelle!

maanantai 19. toukokuuta 2014

Paistaa se aurinko risukasaankin!

Mitenhän tän nyt alottais... 5,10,10.5,15,10,5.10, hyl, hyl... tältä on näyttänyt meidän tulosrivi viime aikoina. Plääh, pieniä virheitä, osa mun mokia, osa Murun mokia. Viime viikolla suurin osa Murun mokia. Mutta lauantaina Järvenpäässä saatiin onnistuminen meidän epäonnen tielle! Voitettiin Saviojan hyppyrata ja saatiin eka hyppy-sert!!! :) Jihaa! Ja vielä voitettiin pari shelttiä, kannatti siis spurtata lopussa, kun aikaerot oli tosi pieniä. Savioja oli tehnyt tosi kivoja ratoja, sekä Orimattilaan että Järvenpäähän! :)
Anne oli ihana kun tuli mun persjättöjä kehumaan, vaikka ne omasta mielestä ei niin hyviltä tuntunut :D Ja muutenkin tosi moni ihminen meitä onnitteli ja rataa kehui. Kai se sitten näytti hyvältä?! :D Mä oon taas ollut jossain omassa kuplassani, kun en juuri mitään radalta muista!

Noh vaikka epätoivo täyttää jo mun mielen, niin vielä olis muutamat kisat jäljellä! Kun se tupla jäi Järvenpäässä yhden muurinpalikan päähän... :/


maanantai 5. toukokuuta 2014

Tää ei oo niin haudanvakavaa, muutkin mokaa!

Vai mokaako? ;) tää on jotenkin jo niin älytöntä... Ihan tosissaan, kun joku korkeampi voima on nyt meidän tuplanollaa vastaan, samoin nollia ylipäätään. Viime viikonlopun startit sen taas osotti, 7 starttia= 5 hyllyä ja 2 vitosen rataa... Eilenkin, ihan vaan jossitellakseni, oltais saatu hyppäriltä serti ja oltu kolmansia, mut Muru tiputti toka vikan riman.. :) plääh en ees jaksa angstata! Kivoja ratoja kaikki viime viikonloppuna, mut nyt ei vaan ollu meijän viikonloppu tällä kertaa! Otsikon asenteella eteenpäin! Ja video kertokoon loput:





perjantai 2. toukokuuta 2014

Viikkotreeneissä - pitkästä aikaa!

Keskiviikkona ne sitten vihdoin alkoi! Ihanaa, tarvetta meinaan on. Jatkamme Tessan opeissa, Tessalla on meille ja mulle ja mun asenteelle paljon annettavaa, joten jatkamme hyväksi havaitulla tiellä :)

Ratapiirrosta mulla ei treenistä ole, mutta kiva rata tehtiin, ei mikään vaikea, yksi kohta oli mulle vaikea, kun en uskaltanut rytmittää ;) Eli yritys oli hyvä mutta toteutus ei niin hyvä. Tessan huomioita oli juuri tuo rytmitys, vaikka rytmitän niin se ei vaikuta Murun vauhtiin, menee silti hyvällä vauhdilla mutta tietää mitä tulee tapahtumaan! Ja mun täytyy uskaltaa tehdä ohjaukset ajoissa, silloin Muru menee tosi hyvällä vauhdilla. Jos teen ne myöhässä, Muru menee tasaisella vauhdilla. Ihanaa kun pääsee taas viikottain ja säännöllisesti treenaamaan! :)

Tuija nappasi meistä kuvia, kiitos paljon Tuija!! :)













On se hurja <3

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Lägin kisat

4.45 soi tänään herätyskello ja eikun suunta kohti Lohjaa ja Lägi-areenan avajaiskisoja. Henri Luomala tuomarina, 2 agirata, 2 hyppäriä. Kisapaikka oli kiva, tosin aamulla halli oli kylmä, päivän mittaan lämpeni. Pohja oli hyvä juosta (hiekka) ja vaikka Murun vauhti aina hidastuu hiekalla (tai musta tuntuu siltä) niin aika hyvällä vauhdilla se meni!
Eka rata oli aika järkky, kepeillä virhe, sit tuli paniikki pakkovalssiin, pelkäsin putkea enkä sit uskaltanut tehdä sitä niin rohkeesti ja Muruhan meni sit väärältä puolelta. Kontaktit oli rumat, lähettiin kesken radan pois.

Tokalle radalle löytyi se "perkele" -asenne ja johan alko homma toimia, putkijarrut toimi, kepit toimi, A toimi, puomi oli aika rajoilla että toimiko mutta tuomarin mielestä toimi :) Nollalla maaliin ja sijoitus 3.! :)

Taas tuplanolla mielessäin (tiedän, ei sais ajatella, mut emmä sitä mielestänikään pois saa...) lähdin tokalle radalle, hyppärille. Alkuun tein persjätön, olin ajoissa, kepeille annoin rauhaa, ansaputken suu ohitettiin, mut sit hetken päästä Muru bongas yhden putken, en tiedä oliko mun valssi myöhässä, ja oisko mun pitäny jo mennä eteepäin ja oisko mun pitäny ohjata tuo kohta aktiivisemmin, mut Muru oli selvästi päättänyt et hän menee nyt sinne putkeen :D

Vika radalle ei ollut paineita, lähdin tekemään hyvää, rentoa menoa. Putkijarru toimi taas (JES!), femma tuli, tein päällejuoksu-pakkovalssin, hmm meniköhän oikein :D mutta pakkovalssissa en malttanut lähettää Murua hypylle ja otettiin 5 vp siitä. Kepeille tein vähän riskiohjauksen ja annoin Murun ite hakea kepit, hienosti hakikin! :) eli femmalla maaliin!



Kiva kisapäivä takana, ei edes ärsytä niin paljon tällä kertaa ;)

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäisturnee Purinalla

Perjantai ja lauantai vietettiin tiiviisti Purinalla. Mä halusin kisata, mä haluan saavuttaa tavoitteen. Mutta tavoitetta ei saavutettu vieläkään ;) molemmat päivät alkoivat lupaavasti, nollilla. Tokilla radoilla yritin varmistella, tehdä vain varmaa suoritusta, ilman riskejä. Ja niin teinkin, parhaani. Kunnes perjantaina homma kaatui keppivirheisiin ja lentokeinuun ja lauantaina kolmanneksi viimeiseen esteeseen, renkaaseen. What? Siis rengasvirhe, mitä ihmettä. Voitte uskoa, että mua ärsytti. Mua ärsytti niin paljon. Mutta kai nää pettymykset sit vaan kasvattaa? Tuplaa ei siis vieläkään tullut, kivat radat, kivat tuomarit, Muru kuunteli ja tehtiin hyviä pätkiä, kivaa seuraa. Sit taas tyhmiä (ja liikaa) keppivirheitä, kontaktivirheitä, oma liikkuminen ei tuntunut hyvältä (johtui järkyttävästä pohjasta), tietty asennottomuus. Äh, vaikeeta. Miksi se on joillekin niin helppoa ja toisille kamalan vaikeaa? :D Epistä! Ens viikolla alkaa treenit ja sit kans treenataan.
Mut Muru on ihana <3 kaikesta huolimatta. Kiitos ja anteeks ;)


torstai 17. huhtikuuta 2014

Treenailua

Nythän myö treenataan ihan aktiivisesti! :D Hollolan hallilla oltiin maanantaina kivalla porukalla treenailemassa. Mä tein tälläsen radan:


Treenissä sai hyvin testattua koirien itsenäisiä keppejä, irtoamista, ansaesteitä. Muru ohitti yllättävän hyvin tuon 7 hypyn keppien ja putken välillä, kertaakaan ei mennyt sinne :D ja edelleen irtoaa loistavasti! Kepeillä huomaa ettei olla treenattu, ei pysty mennä itsenäisesti keppejä loppuun jos mä jään hirveesti taakse, se kun ei kuule mun ääntä ja tsemppiä, kun haukkuu. Jos olis hiljaa niin kuulis mun "mene mene mene" -käskyn, mutta täytyy alkaa nyt treenata keppejä kun pihakin on sula. Kaikilla meni mun mielestä super-hyvin, iloisia ja innokaita koiria sekä ohjaajia! :) ihan parasta! Kiitos seurasta, Kikka, Tuija ja Merja! :)

Huomenna kutsuu Purina areena, samoin lauantaina. Katotaan mikä boogi meillä onkaan :)

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Putkijarruilua

VAU järkkäsi treenejä Hollolan hallilla ja mäkin lupauduin vetämään 2 ryhmää tänään. Mä oon innostunut nyt jotenki tosi paljon kouluttamisesta, en tiiä miksi, mutta nyt on ollu semmonen fiilis, että mä haluun kouluttaa :D joten olipa kivaa jo totutella tähän kahteen ryhmään, kun kesällä vedän kaks ryhmää. Tein radan mikä sisälsi putkijarrua, välistävetoja, päällejuoksua ja irtoamista, samalla sai myös juosta ihan tosissaan!


Treenattiin Murun kanssa myös, Sarin ryhmässä ja tehtiin samaa rataa. No voi vee, putkijarruthan ei sit toimineet :D kisoissa se teki viikko sitten aika yllättävänkin hyvin ne mut nyt taas oli ajatus hukassa. Muutaman palkkailun jälkeen saatiin onnistumaan ja sit se kääntyikin jo tiukasti, JES! Välistävetokohta 8-10 mä jäin alkuun aika paljon Murun taakse varmistelemaan ja olihan se hitaampi niin. Sari sitten rohkas mua, että mee rohkeesti ja vastakädellä vedät sitä mukaan, ja vaikka mä aluks olin ite sitä vastaan kun olin varma ettei se toimi, niin Muruhan meni ihan oikein! :) Päällejuoksuissa olinkin jo paljon rohkeempi, niihin mä luotan et Muru menee oikein. 16-17 kohdassa Muru ois mielellään hakenut 17 takaa, joten joutu pitämään vähän kauemmin sitä vastakädessä, se kun näköjään tykkää takaakierroista... :D 

Myös Minttu meni äitin kanssa ja Mintulla olikin ihanasti vauhtia :) varsinkin kun esim 3-putkelta äiti haki Mintun ja spurttasi 4 putkelle niin Minttu meni oikeen tosissaan <3 

Kiva oli päästä treenaamaan, ma mennään uudestaan ja loppuviikosta kisataan! Nythän tässä ollaan jo siinä normirytmissä :D 

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Never give up on the things that make you smile

Torstain Samin treenit oli taas ihan pohjanoteeraus.. Mä en saanut ittestäni irti sitä mitä mun täytyis saada ja ohjasin Murua vähän vasemmalla kädellä... Samin täytyi mulle mainita tästä ohjaamattomuudesta ja se sai mut ajattelemaan. Miksen mä pysty antamaan koiralle sitä mitä se antaa mulle? Mä laitan syyksi tän treenaamattomuuden, mua ei ruoski viikottain kukaan ja sen kyllä huomaa. Mä tarviin siis säännöllisiä ohjattuja treenejä. Sami mainitsi P-Haun epikset ja sanoi että musta huomas niillä radoilla että mulla oli asennetta ja koira ties mitä tehdään ja mä oikeesti ohjasin. Ja tän mä tiesinkin, mulla oli hyvä asenne silloin. No kiitos Samin, mun asenne oli kohdillaan eilen kisoissa, mikä helpotuksen tunne! Sami sanoi mulle että älä lähde tekemään niitä nollia vaan valitset sieltä radalta jonkun kohdan minkä haluan onnistuvan. Ja niin me tehtiinkin, vaikka virheitä tuli kesken radan, mä jatkoin hyvällä tsempillä loppuun asti ja olin tyytyväinen meidän suorituksiin! Viime viikonloppujen hyllyjen ja asennottumuuden jälkeen tämä oli jo suunta ylöspäin.

Seppo Savikko oli meillä eilen eka radalla ja rata ei ollut mikään helppo, makseilla se tuotti ongelmia, ainakin niissä mitä ehdin kattoa! Tosin meidän pentukoutsi ja myöhemminkin paljon kouluttanut Helena teki koiransa Sisun kanssa hienon nollan :) Mä pelkäsin alkua, koska keinulta en voi lähteä liikkeelle vaan joudun jäädä varmistelemaan ja sit olikin jo kiire! Onneks Muru meni kiltisti eteenpäin ja takaaleikkauksella kääntyi oikeaan suuntaan! Kepeille se oli jo menossa oikein, mutta mulla tuli rytminmuutos, en tiedä miksi? ja Muru lähti femman arvoisesti kääntymään väärään suuntaan... Olis vaan pitänyt rohkeesti lähettää kepeille eikä mennä sinne varmistelemaan ja säätämään, höh!

Toka radalle vaihtui tuomari, päästiin synttärisankari Anne Saviojan radoille. Hyppäri oli kiva, mä kävin siihen jo tutustumassa ekan radan aikana, koska en ollu varma miten ehtisin ekan radan jälkeen kun olin taas siellö vikojen joukossa. Hyvin pysyi kaks rataa mielessä samaan aikaan! Hyppärillä, kuten myös ekalla radalla putkijarrut toimi erittäin hyvin, jes! Muru tiputti riman, vähän outo juttu, mulla meni pasmat sekasin ja unohdin ohjata seuraavan hypyn kunnolla, tästä siis 10 vp, mutta kivaa menoa loppuun asti.

Kolmas rata oli kans tosi kiva, taas jouduin varmistella keinun, mut nyt ei ollu niin kiire eteenpäin. Kepeilläkin varmistelin, mutta A:n jälkeen mulle tuli oikosulku... Mä unohdin ohjata, mä vaan oletin että kyllä se sinne menee, mutta eihän se mennyt! Voi mua!



Kivat kisat olivat, mun asenne ja itseluottamus olivat melko kohdillaan joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! triplanollakin oli lähellä, kiva oli huomata että siihenkin olis oikeesti mahdollisuus jos hyvin ohjaa! :D
Ja kaikista parhainta oli se, etten mä luovuttanut, vaan tein hyvin töitä ja sain asenteen taas mukaan!

torstai 3. huhtikuuta 2014

Pohjamudista vauhtia

Hmmmm mistäköhän taas alottais.... Niin paljon kuin mäkin tykkään kirjottaa niin nyt ei oo ollu fiilistä kertoa meijän kisoista.  Voittonollakisojen jälkeen suunta oli alaspäin..  Ojangossa BATin kisoissa oltiin viimesten joukossa startissa eli n. 60. Mulla ei ollu asennetta ollenkaan, ihan löysää ja huonoa menoa... Hävettää! Pitäis siis harjotella tuotakin odottamista, miten sen asenteen saa säilymään rataantutustumisen jälkeen.

No hyllyjä hyllyjen perään... Sama meno jatkui Kirkkonummella. Tosin radat eivät tosiaankaan olleet mun mieleen, toisin kuin Ojangossa Herralan radat olisivat olleet. Kirkkonummen Asko Jokisen radat menivät siis meijän osalta ihan läskiksi. Nyt alkaa näkyä treenaamattomuus, mm. kontaktit lipsuu, samoin koiran kierrokset. Vähän tuli jo epätoivoinen olo, että ei me voida olla niin huonoja ettei radoilta löydy yhtään hyvää pätkää?!

Maanantaina käytiin P-Haun epiksissä juoksemassa pari rataa. Tuomari oli tehnyt onneksi kivan ja vauhdikkaan radan. Muru teki vauhdikasta ja nättiä rataa ja taipui kovastakin vauhdista kepeille, me tehtiin rataa yhdessä!!! Itseluottamus palasi takaisin, ei me nyt oikeesti olla niin huonoja... Kontaktit ei ollu mitkään hyvät, ekalta radalta tuli voittonolla, tokalta juoks puomin läpi ja korjattiin se. Välillä täytyy päästä tekemään helpompaa ja sujuvampaa rataa, jolla saa niitä onnistumisia, nyt niitä ei ole kisoissa nähty, 8 viimeistä rataa hyllyjä.

Tänään Samin treeneihin ja la kisoihin, ehkä me täältä pohjalta vielä noustaan :)

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Iiiik, voittonolla!!!

Voi apua, en voi uskoa todeksi!! Tänään kisattiin Ojangossa Anne Viitasen radoilla, ja muistan kokemukseni Annen radoilta meijän joulukuun kisoista ja muistot oli suoraan sanottuna syvältä... Joten fiilikset ei olleet niin odottavaisia näitä ratoja kohtaan, mutta oikeesti, tosi kivat radat oli!

Viime viikonlopun säätämisen jälkeen tuntui hienolta tehdä nolla ekalla radalla, ja voi vitsit taas jännättiin, säilyykö ykköspaikka meillä loppuun asti... Ja säilyihän se :) ihan käsittämätöntä, että me saatiin se voittonolla tuolta ja noiden kisaajien joukosta, ehkä mä oon ollu liian vaatimaton, kyllähän mekin ollaan hyviä :) Erityisen tyytyväinen olin tän radan alkuun, johon monet hyllytti, mut me selvittiin loistavasti siitä kohdasta.

Tokalla radalla ajatukset oli tuplassa, tottakai. Tää rata ei ollut kaunis, vaan ennemmin rata, jossa väisteltiin ansaesteitä. No me väisteltiin melkein loppuun... Kunnes tyhmä ohjaaja jää vaan paikalleen seisomaan, eikä tee elettäkään kohti seuraavaa estettä, haloo... Noniin, eli hylly :) mutta tavallaan oli hienoa huomata kuinka katsojat elää mukana, ja kuinka yleisö huokas sekä tän että vikan radan hyllyn kohdalla, ihanaa yhteishenkeä! :)

Vika rata oli ehkä "helpoin", mä vaan tein just niin kuin mua on kielletty tekemästä... ;) keinun jälkeen mun piti tehdä niin kuin Tessa mua on treeneissä käskenyt mutta mä olin itsekäs.. No en sit vissiin ohjannu Murua selvästi putkeen ja se jäi pyörimään tohon jalkoihin ja meinas jäädä alle, mut onneks sain pompittua yli :D  ja sithän se ehti koskettaa A:ta! Mun siis piti lähettää se pimeään putkikulmaan ja mennä A:n toiselta puolelta hypylle vastaanottamaan, mut viime hetkillä tutustumisessa muutin suunnitelmia...

Mutta ihan kreisiä!!! Me tehtiin voittonolla... Tää ei oo mikään jokapäivänen juttu meille, tästä on vaan haaveiltu :) Ja ihan superia, että sain kadonneen asenteen takaisin :)


Muru palkintoineen :) eilen lupasin, et jos se tekee tänään voitto- tai tuplanollan niin se saa euronjuuston ;)




torstai 6. maaliskuuta 2014

Asenne hukassa

Meinaan viime lauantain kisoissa... Mä en tiedä mikä oli syy tähän asennottomuuteen, ekalla radalla sen onnistuin vielä löytämään, mut kaks vikaa rataa oli kauheita, mä en ohjannu ollenkaan sillä draivilla millä mä osaan ohjata... Ja Muru vaatii sen, homma lähtee lapasesta jos mun asenne ei oo kohillaan. Eli ohjaajan korvien välistä tässä hommassa on suurimmalta osin kyse.. No radoista ei oo kerrottavaa, eka rata oli hyvä, tosin meikäläisen valssi oli pahasti koiran tiellä jossa menetettiin aikaa, vaikka Muru paineli 4,91 m/s etenemällä. Rima tippui, sekin vähän ihme kohdassa mut näitä sattuu!

Noissa kisoissa huomasi nyt ekan kerran sen, että treeniä kaivattais... Esimerkkinä kontaktit, ei terve.. Sellasta säätöä taas ettei mitään rajaa, Muru varastelee ilman vapautuskäskyä ja lähtee mun hämäysliikkeestä liikkeelle vaikka vapautuskäskyä pitäis oottaa... No onneks tänään päästiin vähän treenimään ja tehtiin aika super-hyvät, hyvänmielen treenit! Ja ne pirun kontaktitkin onnistu joka kerralla :) Ja mulla oli sitä kuuluisaa asennetta!

Lauantaina mennään taas kisaamaan Ojankoon, ei ehkä niin hyvällä tsempillä kun tietää tuomarin, ja nimenomaan hänen ratansa... Ei hirveesti odotuksia, mut mennään kattomaan mihin rahkeet riittää! Lajihan on huippu ja seura hyvää :)


Tytöt sai eilen uudet lookit :) Muru kävi kasvattajallaan Jussilla trimmattavana ja äiti trimmas Mintun. Jöröjukka-pallomaha-Murusta kuoritui virtaviivainen ja sutjakka, pienen näköinen kaunokainen :)

Ennen-kuvia ei oo, mutta Murun ennen-kuvia näkee esim. noista agilitykisoissa otetuista kuvista, mitä bannerissakin on! Mintulla nyt ei oo koskaan ollutkaan niin paljon karvaa kuin Murulla...