Hmmmm mistäköhän taas alottais.... Niin paljon kuin mäkin tykkään kirjottaa niin nyt ei oo ollu fiilistä kertoa meijän kisoista. Voittonollakisojen jälkeen suunta oli alaspäin.. Ojangossa BATin kisoissa oltiin viimesten joukossa startissa eli n. 60. Mulla ei ollu asennetta ollenkaan, ihan löysää ja huonoa menoa... Hävettää! Pitäis siis harjotella tuotakin odottamista, miten sen asenteen saa säilymään rataantutustumisen jälkeen.
No hyllyjä hyllyjen perään... Sama meno jatkui Kirkkonummella. Tosin radat eivät tosiaankaan olleet mun mieleen, toisin kuin Ojangossa Herralan radat olisivat olleet. Kirkkonummen Asko Jokisen radat menivät siis meijän osalta ihan läskiksi. Nyt alkaa näkyä treenaamattomuus, mm. kontaktit lipsuu, samoin koiran kierrokset. Vähän tuli jo epätoivoinen olo, että ei me voida olla niin huonoja ettei radoilta löydy yhtään hyvää pätkää?!
Maanantaina käytiin P-Haun epiksissä juoksemassa pari rataa. Tuomari oli tehnyt onneksi kivan ja vauhdikkaan radan. Muru teki vauhdikasta ja nättiä rataa ja taipui kovastakin vauhdista kepeille, me tehtiin rataa yhdessä!!! Itseluottamus palasi takaisin, ei me nyt oikeesti olla niin huonoja... Kontaktit ei ollu mitkään hyvät, ekalta radalta tuli voittonolla, tokalta juoks puomin läpi ja korjattiin se. Välillä täytyy päästä tekemään helpompaa ja sujuvampaa rataa, jolla saa niitä onnistumisia, nyt niitä ei ole kisoissa nähty, 8 viimeistä rataa hyllyjä.
Tänään Samin treeneihin ja la kisoihin, ehkä me täältä pohjalta vielä noustaan :)
Kahden borderterrierinartun elämästä kertova blogi, päälajina meillä agility.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti