120 %

Eilisissä viikkotreeneissä tehtiin tämänänäköstä rataa:

Sorry, tein äkkiä paintilla, kun en viittinyt alkaa taistella noitten radansuunnitteluohjelmien kanssa..... Mutta Murun kanssa mentiin ihan kivasti, ongelmana kohta 10-13. tehtiin kahdella eri tavalla, joko takaakierto-niisto 12:sta tai sinne pakkovalssi 12-hypyn toiselta puolelta, kumpikin onnistui hyvin, paitsi sitten multa alko Kaijan sanojen mukaan tulla ei-niin-varmoja-suorituksia.... plääh! Eli kun alkuun teki 120 % niin kuulemma heti näki, ettei koira voi pakkovalssissa hypätäkkään siltä väärältä puolelta, mutta sitten lipsu! Pitäis vaan muistaa joka hemmetin radanpätkä vetää sillä 120%-asenteella! Muru vaatii aika tiukkaa ohjausta, kun nyt sille on tullut semmonen "ahaa tuolla ois kiva putki" ja "kyllä mä voin käydä nappaamassa ton hypynkin tuolta 10 metrin päästä vaikket mua sinne ohjaakaan".... :P eli 120% ja keskitytään siihen mitä ollaan tekemässä eikä siihen mikä on tulossa! :)
Minttukin meni äitin kanssa kivasti, sama kohta vaan tökkäs ;) Mintulla oli nimittäin sen verran vauhtia, että äitillä tuli hiukkakiire muutamaan otteeseen, mutta lopulta saatiin heilläkin onnistumaan! :)
ihanaa lunta luvassa pian! ja tänäänkin ollu ihana pakkanen, ei enää kuratassuja.... JES!

uusi blogi :)

Siirtelin suurimman osan vanhoista teksteistä tänne uuteen blogiin, mutta linkitän myös vanhan blogin, jos sitä jäätte kaipailemaan :)

menoa ja meininkiä

Nimittäin on luvassa taas lähiviikoille. Nyt päätin ottaa itteäni niskasta kiinni ja tsempata niitten keppien kanssa, eli ne hoidetaan nyt kunnialla loppuun. Elikkä vauhtitreeniä kujilla suorien putkien kautta + eri kulmia. Mulla alkaa koeviikko huomenna ja lukea pitäis, mutta kun ois niin paljon kivempaa vaan esim. harkata no eiliset korkeavire -treenit (joita saatiinkin kolmet lisää!) todisti sen, että ei se muru ihan toivoton tapaus oo rimat oli 30 cm:ssä ja tehtiin pöytää ja pussia ja keppejä ja kontakteja! Eli kaikkea hyödyllistä kontatkeja niin, että Emilia piti hihnassa murua ja mä juoksin toisella puolella A:taja puomia niin, että noin metrin päässä esteestä oli namialustalla palkka, jota muru tuijotti ja mä pystyin juosta kovaa ohi, palata ja mennä sen taakse seisomaan ja vielä juosta ohi! menipä hyvin, nimittäin lopuks Emilia piti löysällä remmillä ja muru pysähty täydellisesti!
Epikset on viikon päästä, tarkotuksena ottaa murulle 2 rataa, möllit ja kisaavat.
1.-2.12 mulla onkin koulutusohjaajille tarkoitettu agilitykurssi, jota tulee vetämään Teemu Linna ja siellä siis luvassa ensin teoriaa ja sitten pääsee harkkaamaan oman koiran kanssa!
Messarissa oon ainakin sunnuntaina 9.12, siellä putkikisassa….
Tämmöstä meillä, ja tämän kaiken lisäksi siis koirat käy viikkotreeneissä ja Minttu rallytokossa ja oon nyt suunnitellu siis niitä vapaatreenejä muutamat!
Palaillaan

SM-HOPEAA!!!!!

nimittäin sieltä rallytokon joukkuekisasta!!! äiti oli kisaamassa Veikkolassa eilen ja molemmat tytöt oli tuossa hopeajoukkueessa. Murun kanssa äiti sai aluluokasta 81 p, sillä äiti mokas yhden kyltin eikä huomannu joten ei uusinut sitä. No muutaman tunnin odottelun jälkeen äiti päätti, että nyt muuten tehdään töitä kunnolla Mintun kanssa, koska se oikeesti osaa. No tämä superpari sai 98 p/100!!! ja nousivat samalla avoluokkaan! jeee hyvä äiti&Minttu! äiti lähti ajelemaan kohti kotia ja myöhemmin illalla tuli Kirsiltä soitto, että ovat voittaneet sm-joukkuehopeaa! hyvä vau:n rallytokoilijat! onnea!
samaan aikaan tää oli koulutusohjaajakurssilla kuuntelemassa ja oppimassa! nyt ootellaan kaks vuotta, että pystyn pätevöitymään….

tosikkona ja kurssilaisena

anteeks hiljaiselo taas…. Parit tosikkotreenit siis takana, toiset Kaijan vetäminä ja toiset Samin. Kaijan treeneissä tehtiin Salme Mujusen rataa, eli putket ja suorat sellaiset oli aika vahvassa roolissa… Muru meni hienosti, renkaankin! ja kepitkin lopulta Kokeiltiin alulle eri ohjauksia, mutta persjätöillä onnistu parhaiten, niin kun Kaija sanoi, että mä teen persjätöt rohkeesti, koska mulla on pieni koira, niin en niitä pelkää tehdä!
Sami veti viime tiistaina treenit ja aiheena oli putkijarrut… kröhöm, muru ei oo tainnu koskaan kuullu jarruttamisesta! no enhän mä oikeesti oo ehtiny niitä ees kesän aikana harjoitella, on ollu meinaa aika paljon muutakin harjoteltavaa tässä puolen vuoden aikana mutta rytminmuutokset oli avain onneen tässäkin! niissäkin mun pitää pysähtyä kokonaan ja oottaa et muru tulee kokonaan ulos putkesta, jonka jälkeen vasta kohti seuraavaa estettä! Niin kun Sami sanoi, nyt sille on tullu niin paljon itsevarmuutta, että se pystyy suorittamaan rataa, vaikka mä olisin kuinka kaukana! mutta yhdessä tuumattiin Samin kanssa, että se on vaan plussaa! kun irtoomista ei olla ees harjoteltu….
Korkeavireellä oli keskiviikkona vikat treenit nyt tällä kertaa. Kivoja pikku pätkiä ja koska meitä oli vaan 2 paikalla, saatiin tehdä aika paljonkin Muru irtos mahtavasti, teki loistavia kontakteja, hienoja takaleikkauksia, pakkovalsseja sekä odotti lähtölupaa loistavasti! Oon superhypertyytyväinen, kaikki korkeavire-treenit oli huippuja, toivon mukaan niitä saadaan lisää!
Ja tänä vkoloppuna oon siis agilityn koulutusohjaajan peruskurssin toisella viikonlopulla ja huomenna on siis kurssin viimonen päivä. Paljon on herännyt ajatuksia, kentän laidalta on niin helppo nähdä ohjaajien mokat ja hyvät suoritukset! Johanna Nyberg on pitämässä meille kurssia, ja asiaahan olisi vaikka kuinka ja paljon, jotka pitää saada mahdutettua neljään päivään! Varsinkin harjoituskoirakoiden kautta sai paljon ajatuksia liikkumaan päässä! Ja teoriaosuudella mulla heräs semmonen ajatus, että mä niin tarvisin jotain paineenkestotreeniä=kisanomasta treeniä (pilli, ajanotto, virheestä pois radalta yms.) tässä ennen alkuvuotta, jolloin me mahdollisesti startataan ekan kerran. Muru on niin erilainen kuin Minttu, että mun täytyis päästä esim. epiksiin harkkaamaan tätä kisanomasuutta, onneks me saadaan yhdet epikset tälle vuodelle meijän hallille!
Ja ainiin, äitihän lähtee huomenna Veikkolaan rallytokon SM-joukkuekisaan sekä Mintun että Murun kanssa, joka varakoirakkona pääsee “loistamaan” taidoillaan eli toisin sanoen, muru, jonka kanssa ei oo virallisesti harkattu kun viime talvena, mutta joka on päässyt nyt treenaamaan vähän ennen kisoja! Muru ilahduttaa ehkä tuomarin iloisuudellaan
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, huomenna siis vika päivä koulutusohjaajakurssia!

Niin ollaan nyt tässä meidän “loppukirin” aikana otettu myös lisätunti aksaa viikkoon korkeavireeltä kisaavien ryhmästä, ja on kyllä kannattanut! Yleensä ollaan tehty ratatreeniä, mutta eilen tehtiin tekniikkaa! Neljä pätkää, ekalla pätkällä pakkovalsseja, tokalla puomia, kolmannella takaakiertoja ja vikalla pätkällä poispäinkäännöstä joka vaihtui meillä sylkkäriin, kun Muru reagoi enemmän mun napaan, kuin vastakäteen! Tosi kivoja treenejä Emilia on pitänyt, en vaan oo ehtinyt niistä kirjoitella.. eilen äiti pääs mukaan ja kuvaskin meidän menoa, jotta näkee mitä siellä ollaan murusen kanssa sählätty :P

putkikisailua vai aivotonta rallia?

Jompaa kumpaa luvassa joulukuussa messarin näyttelyssä oheisohjelmana, jossa alle 17-vuotiaat pääsevät kisailemaan koirinensa. Ja otsikko viittaa siis mun ja murun menoon…. Voi apua, meneeköhän yhtä “hyvin” kun viime treeneissä muru paineli menemään omaa putkikisaansa eikä mun mielestä oikea rata kiinnostanu pätkääkää! Eli jos joku haluaa hupia sunnuntaiaamuunsa niin messarista sitä saa ainakin meidän osalta klo 10! vauhtia riittää, mutta entä aivotoimintaa ja kärsivällisyyttä? Voi näyttelykansaparka kun näkee siellä laitettujen koiriensa keskellä meidän rähjämurun… tervetuloa kattomaan
niin nyt on hieman haikea olo, kun kesäryhmän treenit on ohi… Oli niin mukava seurata jokaisen oman ryhmäläisen kehitystä, joka oli huikeaa! Nyt luovutin heidät jokaisen muuhun ryhmään, kun alankin ohjaamaan kisaavia koirakoita, mukava ryhmä siis tulossa talvellekin! Taina piti meille pienet kisailut vikan kerran kunniaks, eli ensin mentiin 29 esteen rataa minuutti niin pitkälle kun päästiin ilman käsi- ja ääniohjausta, me päästiin loppuun asti! muru oli pikkasen ihmeissään, et mitä tää nyt on, eikä se ees räkyttäny juur ollenkaan, vaan meni hyvin ja irtos tosi nätisti, vaikka en käskyttäny irtoomaan! toinen osa kisailua oli edellä mainittu putkikisa, joka meni vähän miten meni eli 16 esteen rata (sis, 3 putkea ja pussi) huh hirveetä pyöritystä en ees meinannu muistaa kun 5 ekaa estettä… :D  ja siis mentiin rata niin nopeesti loppuun asti, kun vaan päästiin, virheitä ei laskettu. Nojoo tuli muutama virhe, mutta lopputuloksissa oltiin ekoja kivoja kesätreenejä, mutta innolla ootan myös talven treenejä, jotka  starttaa tiistaina!

She did it!!!

Nimittäin pujotteli sunnuntaina 12 keppiä suorana!! JEEEEE!
tässä video, joka kertoo sen, miten muru on opetettu pujottelemaan!

hyvänmielen treenit :)

nuorisoryhmän treenejä katsellessa ja samalla rataa silmäillessä tuntu pahalta, olin niin varma ettei ikinä selvitä kakkosta pidemmälle… serpentiini, päällejuoksut…… No mutta wau, päästin jopa numerolle 20! muru meni serpentiinin ja päällejuoksun täydellisesti! ja mä tajusin, miks se ei sitä oo oikeen tajunnu… oon unohtanu ottaa vastasen käden mukaan tarpeeks ajoissa! no putkijarrut oli syvältä, niitä siis harjotellaan ja twistiä kans! Muuten niiiiiin hyvät treenit ja neuvot!
(mä täällä jännään ja ootan kuumeisesti sähköpostia talven ryhmistä…..)

kotona jälleen

Mukava reissu takana, kiirettä piti lähes koko ajan…. Kuntosalia, uintia, lenkkeilyä, jalkapalloa, leffaa, shoppailua, hyvää seuraa ja ruokaa! Koirat on ihan poikki mökin vahtimisesta ja yltäkylläisestä ulkoilusta!
perjantaina mennään hallille treenaamaan ja maanantaina vielä yhdet kesäryhmätreenit! Epiksetkin olis marraskuun alussa hallilla, sinne siis!

hengissä ollaan!

Edelleen kiire, kiire, kiire! Mutta huh syysloma alkaa huomenna ja me poistutaan 5 päiväksi Leppävirralle viettämään rentouttavaa ja urheilullista minilomaa Koirat on viime päivinä solmineet jonkinlaisen välirauhan, luojan kiitos! Reissussa meitä on 12 hengen porukka, + murun poikaystävä -westie (poikaystäviä on murulla aika monta :P) Kuvia ja kuulumisia reissun jälkeen!

Lotta ma 17.9 ja Sami 18.9

Oltiin molemmilla koirilla Lotan treeneissä, mä ja muru sekä äiti ja minttu. Kiva rata, kivan haastava, mutta myös ihan mentävä rata! Hmmm, no Murun kanssa tuli heti kolmannella esteellä probleema, eli puomilla. Sillä laudalla kun ei ole tehty toistoja nyt vähään aikaan, niin Muru ei oikeen hiffaa kuinka kovaa sinne alastulolle tullaan… Eli nyt treenataan vauhdikasta alastuloa ihan siinä puomin matalimmalla kohdalla eli puomin vierestä pyöräytetään koira kontaktille ja vapautetaan mahd. nopeasti kun oikea paikka löytyy. Sitten siitä jatketaan niin, että koira on alastulolla ja siitä pidetään kiinni ja apupalkkaaja on suoraan edessä lelun kanssa ja alussa ei tarvi mennä 100% oikein vaan jos tulee vauhdilla ja ees hetkeks tajuaa et tässä pitää pysähtyä saa “vaan” lelupalkan eli ei suullista käskyä. Kun käskystä jää kontaktille ja vapautuu siitä saa lelupalkan lisäksi myös kehut. Ja kokeillaan myös niin, että lelu odottaa valmiiksi alhaalla mutta ei kuitenkaan ihan alastulolla, jolloin tämä metodi opettaisi koiralle vaan tulla lelun luo ja pysähtyä siihen eikä mennä oikeaan kontaktiasentoon!
No sitten jatkettiin eteenpäin ja seuraava ongelmakohta tuli pussin jälkeen, kun ohjasin selkä kyyryssä ja tän takia peitin siivekkeen ja muru irtos lähimpänä olevaan putkeen…. Eli selkä suorana!!! ja välistävetoihin tuli ongelmia, eli palkkaa, palkkaa, palkkaa… Ne on ollu treenilistalla jo pitkään, mut kun ei sinne hallille oo ehtiny mennä treenaamaan!

Minttu ja äiti meni tosi nätisti, minttu meni taas tasasen varmasti! Okserilla oli kuulemma tyyliin päivän eka, jolla pysy molemmat rimat, vaikka siihen tehtiin valssi! Hienot keppikulmahaut ja muutenkin ilosta menoa!

tiistaina meninkin Mintun kanssa Samin treeneihin, ja päädyttiin tekemään samaa Lotan rataa, kun muiden päivien harkkaajat toivo ettei sitä vielä purettais. Olipa kivaa mennä sama rata mutta kahden eri huippukouluttajan kanssa, molemmilla oli omat näkemykset, miten eri kohdat ohjataan ja mua ei harmittanu ollenkaan, että mentiin samaa rataa, sillä edellisenä päivänä en ollu menny Mintun kanssa ja Murunki kanssa mentiin ihan eri ohjauksilla! Minttu meni hienosti, ja Sami sanoikin, et se on äärimmäisen taitava koira, mut ei sillä sitä vauhtia niin paljon oo… Niinpä… Mut ihana minttu kuitenkin!<3

Muru, kovan onnen koira

Tytöt sai eilen illalla n. klo 17 aikaan lampaanluut pihalle syötäväks ja muru tuttuun tapaansa veteli luut ahmien napaansa ja kun viimonen pala oli nielastu, alko muru voida pahoin. se oli tuskasen olonen, vinku, tärisi ja vaihteli paikkaa, siitä näki ettei ollut hyvä olla. Soitettiin eläinlääkärille ja kyseltiin, että mitä tehdään, käskettiin antaa parafiiniä ja vaikka jugurttia. Molempia annettiin, mutta muru oksens kaiken muun paitsi sen luunpalan ulos… Ja kun puol tuntia oli mennyt ja edelleen ei murun olo hyvältä vaikuttanut, soitettiin Hattulan Vethausiin ja käskivät lähteä sinne. Muru kyytiin ja eikun menoks, pikkasen ylinopeutta tuli ajettua, mut mitä sitä ei tekis rakkaan lemmikin hyväks! vähän vajaa 19 oltiin perillä ja muru oli maannut ihan nätisti koko automatkan, ei vaikuttanut niin huonovointiselta kuin kotipihalla, mut eläinlääkäri sanoi, että otetaan röntgenkuvat. Jep jep, siellähän se luunpala oli juuttunut ruokatorven päähän, eikä mahtunut mahalaukkuun. Muru vietiin sitten hoitajien hyvään huomaan ja meille sanottiin, että tähystysoperaatio on viimestään puol kymmenen maissa valmis. No me lähettiin äitin kanssa Hämeenlinnan cittariin “shoppailemaan” ja vähän syömään, tultiin takasin siinä ysin maissa, mutta operaatiota ei oltu vielä edes aloitettu… No mä tein siinä läksyjä ja ooteltiin ja ooteltiin… Noin kello 22 ne vissiin vasta pääs alottamaan operaation, eikä se mikään helppo homma ollutkaan kuulemma… :/ näitä sattuu eläinlääkärin mukaan aika harvoin. Aikansa ne taisteli saadakseen sen luunpalan ulos ja loppujen lopuksi saivatkin sen kaivettua ulos! Eläinlääkäri sanoi, et jos ois vielä puol minuuttia yrittää tonkia sitä ulos tuloksetta, olisivat aloittaneet leikkauksen… Huh, onneks selvittiin helpomalla, muru raukka, kipeehän se aivan varmasti on, kun terävä luunpalanen oli vielä haavoittanut ruokatorvea ulos vedettäessä muru sai varmaan viittä eri lääkettä ja antibioottia ja vahvaa kipulääkettä sisältäneen kipulaastarin kylkeensä, ja hyvä, että äitillä oli vapaapäivä, sillä eihän sitä tiedä, jos muru ois vaikka alkanu oksentaa verta? No kotiin me päästiin klo 1 yöllä ja mä lähdin “reippaana” kouluun tänään… Huh vähän tuskaa teki mut kyllä tää tästä, halpa juttuhan tää muuten ei ollut, luojan kiitos meillä se vakuutus murulle on!! Murusta huomas nimittäin heti, ettei se ollut oma avoin itsensä, sattui varmaan ihan älyttömästi! Muru oli vaisu ja apaattinen, eli siitä koirasta kyllä huomaa heti, kun kaikki ei ihan ole kunnossa! Nyt muru jaksaa ihan hyvin, nukkunut koko päivän, mutta iloisesti nuoli mun naaman kun tulin koulusta kotiin ja heilutteli häntäänsä sohvalla <3 Me äitin kanssa naureskeltiin eilen murua odottaessa, että meijän täytyy kirjottaa kohta kirja murun elämästä, mitä se on eläny vasta puoltoista vuotta, mut sille on sattunu jo vaikka ja mitä! ja, että muru täytyy laittaa asumaan pehmustettuun häkkiin ja syöttää mössöruokaa
Minttu muuten on vältellyt muru koko tän päivän? se varmaan vaistoo ettei kaikki oo ihan kunnossa pikkusiskolla!