Never give up on the things that make you smile

Torstain Samin treenit oli taas ihan pohjanoteeraus.. Mä en saanut ittestäni irti sitä mitä mun täytyis saada ja ohjasin Murua vähän vasemmalla kädellä... Samin täytyi mulle mainita tästä ohjaamattomuudesta ja se sai mut ajattelemaan. Miksen mä pysty antamaan koiralle sitä mitä se antaa mulle? Mä laitan syyksi tän treenaamattomuuden, mua ei ruoski viikottain kukaan ja sen kyllä huomaa. Mä tarviin siis säännöllisiä ohjattuja treenejä. Sami mainitsi P-Haun epikset ja sanoi että musta huomas niillä radoilla että mulla oli asennetta ja koira ties mitä tehdään ja mä oikeesti ohjasin. Ja tän mä tiesinkin, mulla oli hyvä asenne silloin. No kiitos Samin, mun asenne oli kohdillaan eilen kisoissa, mikä helpotuksen tunne! Sami sanoi mulle että älä lähde tekemään niitä nollia vaan valitset sieltä radalta jonkun kohdan minkä haluan onnistuvan. Ja niin me tehtiinkin, vaikka virheitä tuli kesken radan, mä jatkoin hyvällä tsempillä loppuun asti ja olin tyytyväinen meidän suorituksiin! Viime viikonloppujen hyllyjen ja asennottumuuden jälkeen tämä oli jo suunta ylöspäin.

Seppo Savikko oli meillä eilen eka radalla ja rata ei ollut mikään helppo, makseilla se tuotti ongelmia, ainakin niissä mitä ehdin kattoa! Tosin meidän pentukoutsi ja myöhemminkin paljon kouluttanut Helena teki koiransa Sisun kanssa hienon nollan :) Mä pelkäsin alkua, koska keinulta en voi lähteä liikkeelle vaan joudun jäädä varmistelemaan ja sit olikin jo kiire! Onneks Muru meni kiltisti eteenpäin ja takaaleikkauksella kääntyi oikeaan suuntaan! Kepeille se oli jo menossa oikein, mutta mulla tuli rytminmuutos, en tiedä miksi? ja Muru lähti femman arvoisesti kääntymään väärään suuntaan... Olis vaan pitänyt rohkeesti lähettää kepeille eikä mennä sinne varmistelemaan ja säätämään, höh!

Toka radalle vaihtui tuomari, päästiin synttärisankari Anne Saviojan radoille. Hyppäri oli kiva, mä kävin siihen jo tutustumassa ekan radan aikana, koska en ollu varma miten ehtisin ekan radan jälkeen kun olin taas siellö vikojen joukossa. Hyvin pysyi kaks rataa mielessä samaan aikaan! Hyppärillä, kuten myös ekalla radalla putkijarrut toimi erittäin hyvin, jes! Muru tiputti riman, vähän outo juttu, mulla meni pasmat sekasin ja unohdin ohjata seuraavan hypyn kunnolla, tästä siis 10 vp, mutta kivaa menoa loppuun asti.

Kolmas rata oli kans tosi kiva, taas jouduin varmistella keinun, mut nyt ei ollu niin kiire eteenpäin. Kepeilläkin varmistelin, mutta A:n jälkeen mulle tuli oikosulku... Mä unohdin ohjata, mä vaan oletin että kyllä se sinne menee, mutta eihän se mennyt! Voi mua!

Kivat kisat olivat, mun asenne ja itseluottamus olivat melko kohdillaan joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! triplanollakin oli lähellä, kiva oli huomata että siihenkin olis oikeesti mahdollisuus jos hyvin ohjaa! :D
Ja kaikista parhainta oli se, etten mä luovuttanut, vaan tein hyvin töitä ja sain asenteen taas mukaan!